Ruttuinen tilkkupipo (sisältää ohjeen ja kaavan)

Henni näki kerran parilla lapsella tilkuista tehdyt pipot ja siitä asti mielessä on muhinut ajatus omasta tilkkupiposta. Kankaista jääkin usein leikkuujätteeksi pitkiä ja ohuita soiroja, joille olisi hyvä keksiä hyötykäyttöä. Tällaiseen ompelukseen sopii ne kaikkein ohuimmatkin soirot.

Pipoa suunnitellessaan Henni teki oman pipokaavan. Pipo on malliltaan muuten melko perinteinen, mutta sen jujuna on takasaumaan ommeltava rypytys. Näin pipoa ei tarvitsekaan olla koko ajan asettelemassa ja kiskomassa alaspäin, vaan se asettuu kivasti päähän. Ensimmäinen tilkkupipo valmistui mustavalkoisista trikoosoiroista, jotka Henni löysi Kestovaippakaupan pakanlopuista.

Ja tässä ruttuisen tilkkupipon kaava ja ohje, olkaa hyvät!

Taustan leikkuualustassa ruudut on kokoa 1 cm x 1 cm

LISÄYS: Tarvitset pipoon noin 30 cm tilkkukankaita ja 30 cm yksiväristä trikoota.

Kaava A: pipon päällikappale. Kappale koostuu tilkuista.
Kaava B: pipon vuori, josta alareuna tulee näkyviin pipon päällipuolelle. Kappale leikataan yhtenäisestä kankaasta.

1. Leikkaa ohuita soiroja noin 5-10 cm korkuisista trikootilkuista. Sommittele järjestykseen ja saumuroi tai ompele palaset yhteen.
2. Leikkaa vuorikangas taitteella kaavan B-mukaisesti yhtenäisestä trikoo tilkusta.
3. Leikkaa tilkkukankaasta taitteella kaavan A-mukainen kappale.
4. Yhdistä kappaleet alareunoista yhteen ommellen.
5. Ompele pitkä avonainen sivusauma koko matkalta kiinni.
6. Ompele tilkkupuolelta toinen päällisivusauma auki olevalta matkalta yhteen.
7. Ompele vuorikankaan puolelta avonainen sauma, mutta jätä kääntöaukko taitteen yläpuolelle.
8. Ompele muotolaskokset molemmista päistä.
9. Tee rypytys vahvalla langalla  tiukasti kaavassa merkattuun reunaan saumavaraan.  Noin 12 cm matkalta alkaen noin 3 cm vuorikankaan puolelta.
10. Käännä pipo kääntöaukon avulla ja sovita. Ompele kääntöaukko umpeen, jos pipo oli sopiva.
11. Silitä miedolla lämmöllä taite pipon alareunaan. Noin 3 cm vuorikangasta näkyviin etupuolelle.
12. Ompele halutessasi parilla pistolla jostain saumojen kohdista vuori kiinni etukappaleeseen.

Ylimmäksi suikaleeksi kannattaa valita sen korkuinen pala, että muotolaskokset mahtuvat siihen. Pipossa rypytys tulee niskaan eikä sivulle, kuten esim. Moda-pipossa. Myssyn kokoa voit muuttaa siten, että noin pari senttiä vajaa päänympäryksen mitta olisi pipon alaosa ympärysmitta. Tietenkin riippuen kankaiden joustavuudesta.

Avaimenperä

Tuliaiskirjasta löytyi kiva ohje avaimenperään ja sillekin oli tarvetta. Elina ompeli sen  kierrätyskankaista. Pitsinauha on kirpparilta ja ruskea aaltonauha  H. Keinoselta.

Tilkuista tehty nauha on tässä ohjeessa aivan parasta. Pitänee hyödyntää ideaa jossain muussakin ompeluksessa. Kuvassa avaimet roikkuu Hennin tekemässä avainnaulakossa.

Nuppineulatyyny ja ompelutarvikepussukka

Käteen pujotettava nuppineulatyyny ja ompelutarvikepussukka on jo kauan ollut Elinan to-do -listalla.  Neulatyyny ja pussukka valmistui kierrätyskankaista. Myös pitsinauha ja napit on kirpparilta. Pussukan KAM-nepit on Kestovaippakaupasta ja aaltoileva koristenauha H. Keinoselta. Ja ohje näihinkin löytyi tuliaiskirjasta.

Näistä tuli kyllä tooosi kivat ja sattumoisin neulatyyny sopii myös vanhaan kahvikuppiin, jonka Elina on hankkinut tällaista tarkoitusta varten.

Onnittelytyynylle kavereita

Elina ompeli tilkuista kaksi sohvatyynyä. Tyynyissä käytettiin osittain samoja kankaita kuin Hennin tekemässä onnittelutyynyssä. Kankaista kaikki muut on kierrätettyjä paitsi Marimekon raitakangas, joka on sekin kyllä ylijäämää vanhoista ompeluksista. Tyynyjen toinen puoli on tehty tilkuista ja toinen yhdestä palasta. Nämä tilkkutyöt on kyllä mahdottoman inspiroivia. Suunnittelussa ja tekemisessä pysyy kivasti mielenkiinto yllä, kun jänskäilee miltä tilkkutyö lopulta tulee näyttämään. Ei yhtään haittaa, vaikka niissä onkin melko suuri työ, kun lopputulos on aina niin herkullinen! Ja mukavaa, että saa myös pieniä kangaspaloja hyötykäyttöön.

Tilkkupeitto

Huhtikuussa Elina osallistui kälynsä vauvajuhliin. Yksi järjestäjistä sai idean, että kaikki juhliin osallistujat voisivat tuoda mukanaan kangastilkun, joista sitten ommeltaisiin vauvalle pieni tilkkupeitto. Elina otti tehtäväkseen tilkkupeiton ompelemisen. Melko sekalainen seurakunta tilkkuja tuli ja aluksi tuntui, että mitähän tästä oikein tulee? Pientä sommittelua se vaatikin, että tilkusta sai kivan näköisen kokonaisuuden. Mutta tosi ihana peitosta tuli! Voi siis suositella vauvakutsujen ohjelmanumeroksi.

Vauvan synnyttyä Elina kirjaili peittoon vauvan painon, pituuden ja syntymäajan. Nimitiedot jäi vielä kirjailematta. Ne lisätään sitten kunhan nimi on virallistettu. Kirjailuista ei nyt ole kuvaa, mutta kivat niistäkin tuli :D

Tästä Elina taisi saada lopullisen kipinän tilkkutöiden tekoon. Kauan onkin tullut ihasteltua Tilli Mössönpoika -blogin tilkkutöitä ja mietittyä, että kunpa ehtisi, osaisi ja jaksaisi. Vauvan tilkkupeiton ompelu ei ollut kuitenkaan niin suuritöinen kuin ennakolta ajatteli, että ehkä sitä hieman isommankin peiton voisi toteuttaa. Nyt vaan kankaita etsimään :)

Onnittelutyyny

Elina toivoi synttärilahjaksi Hennin ja Maipun yhteistyössä tekemää tyynyä, mutta eipä Elina arvannut millainen tyyny lahjapaketista ilmestyi. Värit valittiin lahjansaajan olohuoneen väreihin sopiviksi. Elina löysikin pari vuotta sitten kirpputorilta (pilkkahintaan) herkullisen värisen, Marjatta Metsovaaran suunnitteleman "Simpukka" -sarjaan kuuluvan, mattoryijyn. Mattoryijy ei päätynyt matoksi vaan olohuoneen seinälle. Jo vuosia aiemmin seinälle on ripustettu Heikki-veljemme tekemät akvarellit, jotka sopivat ryijyyn täydellisesti. Kuvissa näkyy myös isämme 70-luvulla tekemä taso, joka on jo jonkin aikaa odottanut uutta "verhoilua". Kunhan vaan sopiva kangas löytyy. Lisäksi olkkarissa on muutama kuukausi sitten sarkakankaalla päällystytetyt vintagesohvat.

Tällaiseen värimaailmaan tyynyä siis kaivattiin. Elina antoikin yhden vintagekankaan osviitaksi toivottuihin väreihin. Hennin varastosta löytyivät sitten loput kolme kangasta, yksi entinen verho ja mekko. Varastoista löytyneelle lakanakankaalle Maippu suunnitteli yhden kuosikankaan tätä tyynyä varten. Henni suunnitteli sitten menetelmän millä kuviot saataisiin pienellä vaivalla toeteutettua. Porkkanaan koverrettiin rengas, jolla painettiin kukkia. Niihin Maippu töpsäytti siveltimellä oranssin keskustan. Pienemmillä ja vähän isommilla perunan puolikkailla Maippu painoi siipiä perhosille. Tuntosarvien päät töpsäytettiin myös siveltimen kärjellä. Lopuksi Maippu piirsi keskiosan ja tuntosarvien viivat tekstiilitussilla. Tyyny on ommeltu Suuren käsityölehden (2/2011) ohjeella, se pienempi tyyny.