Luukku 13

Arvontojen voittajat ja kirjanmerkki

"Kraak, täällä ollaan! Elikkäs se meinaa sitä, että arvonta on nyt suoritettu. Onnettarena olin minä eli varis ja virallisena valvojana ystäväni Tiina-tonttu. Hämmensin huolellisesti pataa nokallani ja nokkaani tarttui lappunen, jossa luki näin: Yhdellä arvalla koetetaan onnea! :-) Nyt minulla onkin ilo ja kunnia julkistaa Loruja linnuista - kirjan voittaja ja sehän on Pikku-Myy!"

"Paljon onnea voittajalle! Olisi ollut kiva jakaa kirja ihan joka kotiin, mutta mutta... variksen valta on rajallinen. Jos kirja alkoi kuitenkin kiinnostamaan, niin sitä voi käydä vilkaisemassa kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Kraak, kraak!"

Ja sitten viiksekkään pika-arvonnan tulokset. Onnettarena toimi tällä kertaa Tiina-tonttu ja avustajana Tuomo-tonttu. Tontut eivät malttaneet odottaa aamuun asti, vaan päättivät arpoa mukista yhden lippulappusen heti. Onneksi oli valvontakamera päällä! Tontut joutuivatkin näkemään aikamoisesti vaivaa saadakseen lapun nostettua, mutta sitkeitähän nuo tontut ovat ja niin vain selvittivät arvonnan voittajan, joka kommentoi näin: "Voihan viikset! Mukana :)". Tontut onnittelevat voittajaa eli Outia!

Onnittelut voittajille vielä meidänkin puolesta! Ja kiitos varikselle ja tontuille arvontojen suorittamisesta. Pikku-Myy laittaisitko yhteystietosi meille sähköpostilla osoitteeseen siksaksisters(at)gmail.com, niin pistämme palkinnon postiin. Viiksekäs paketti löytää kyllä tiensä Outin luo. Lämmin kiitos vielä kaikille arvontaan osallistuneille!

Ja ettei luukku menisi ihan vaan arvonnan tuloksen julkistamiseksi, niin tässä teille idea kauniiseen Kusudama-kirjanmerkkiin. Itse tehty kirjanmerkki kruunaakin hienosti jouluisen kirjalahjan. Tämän kirjanmerkin teki Elina ja ohje sen tekoon löytyy Sandy's Space -blogista. Kirjanmerkki valmistui Kusudamapallon tapaan vanhan kirjan sivuista. Kulmapalaa somistaa vihreä suikale paperista, jonka Henni on aikoinaan marmoroinut. Nauha on jostain lahjapaketista säästetty ja nappi vanhoista sohvatyynyistä. Nauha olisi tosin voinut olla hieman kapeampi niin sen olisi saanut helpommin piiloon kukkasen sisään, mutta eipä tähän hätään löytynyt kivempaa.

Täytyy vielä sanoa, että tällainen Kusudama-kirjanmerkki ei ehkä ole se kestävin ja juuri lapsiperheeseen sopivin vaihtoehto, mutta onhan se tavattoman kaunis. Elinan tekemä versio kokikin jo hieman kovia, kun kuvaustilanteen jälkeen se oli jäänyt sohvalle ja siellä joutunut selkänojan tyynyjen väliin. No kyllä siitä vielä käyttäkelpoinen saatiin. Malttaa paremmin ottaa käyttöönkin, kun ei oo niin täydellisen hyvässä kunnossa.